Kannanotto väestönsuojien rakentamiseen

Suomalaisen arvomaailman pohjalta olemme pyrkineet suojelemaan tasapuolisesti kansalaisia – ei vain sotilaita ja johtajia, rakentamalla väestönsuojia koko maahan yli viiden vuosikymmenen ajan.

Erityisesti väestönsuojien rakentaminen on pitkäntähtäimen toimintaa, joten tämän hetkiset uhat ja kriisit eivät saa vaikuttaa oleellisesti suojan rakenteelliseen turvallisuuteen.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tuoreen tutkimuksen mukaan 66 % suomalaisista on sitä mieltä, että väestönsuojia pitäisi jatkossakin rakentaa. Vastaajista 11 % taas katsoo, että väestönsuojien rakentamisesta voitaisiin luopua.

Faktatietoa väestönsuojista

Koko maassa oli vuoden 2011 alussa 3,8 miljoonaa suojapaikkaa (71 %) ja 48 000 väestönsuojaa. Väestönsuojien rahallinen arvo on 4 miljardia euroa, tämän lisäksi johtokeskukset 500 000 miljoonaa euroa. Mikäli väestönsuojaa ei laskettaisi kerrosalaan kuuluvaksi, tulisi väestönsuojan rakentaminen rakennuttajalle lähes ilmaiseksi.

Väestönsuojan rakentamiskustannukset

Väestönsuojan rakentamiskustannukset ovat keskimäärin 2000 euroa/m2 vuoden 2013/3 hintatasossa, josta puolet on väestönsuojavaatimusten tuomia lisäkustannuksia. Väestönsuojalla on aina normaaliolojen käyttötarkoitus. Aluehallintoviraston vapautuspäätöksissä väestönsuojan lisäkustannuksiksi on hyväksytty 25 euroa asuntoneliömetrille. Mikäli väestönsuojaa ei laskettaisi kerrosalaan kuuluvaksi, tulisi väestönsuojan rakentaminen rakennuttajalle todella edulliseksi. Pääkaupunkiseudulla rakennusoikeus maksaa asuinrakennuksissa 400-1000 euroa kerrosalaa kohti.

Asunnon hinnan muodostumista on pohdittu useissa selvityksissä, mutta niissä ei ole yhtään mainintaa, että väestönsuoja korottaisi asunnon myyntihintaa. Väestönsuojalla ei ole vaikutusta myytävän asunnon hintaan.

Huoltovarmuus

Teollisuuden näkökulmasta suojien rakentamisesta loppuminen asettaa myös olemassa olevien suojien ylläpidon uhanalaiseksi, koska alan teollisuudelta ei voida edellyttää laitteiden ja järjestelmien tuotantovalmiuden ylläpitoa pelkän huoltovarmuuden takia. Tämä koskee myös siviilipuolen tärkeitä johtamistiloja, ydinvoimalaitosten väestönsuojia sekä puolustusvoimien johtamistiloja.

Ruotsi lopetti noin kymmenen vuotta sitten uusien väestönsuojien rakentamisen. Samalla heiltä hävisi väestönsuojien laitteita valmistava teollisuus sekä tutkimustoiminta. Nyt Ruotsissa keskustellaan väestönsuojien kunnossapidosta.

Alan työllistävä vaikutus

Väestönsuojien rakentamisen suora työllistävä vaikutus on kokonaisuudessaan, laite- ja suojaelementtivalmistuksen, työmaiden, suunnittelijoiden ja logistiikkaketjun osalta 750 henkilötyövuotta.

Väestönsuojien rakentamisen alasajo merkitsisi vakavaa takaiskua tämän erityisalan vientiponnisteluille, sillä alan vientiyrityksillä on oltava toimivat kotimarkkinat sekä sektoriin erikoistuneiden suomalaisten tutkimuslaitosten että myös viranomaisten tuki takanaan. Väestönsuojarakentamisen vienti tuo Suomelle vuosittaisia vientituloja 15 – 20 miljoonaa euroa.

Rakentamisen normitalkoot 2008

Vääntö sisäministeriön ja ympäristöministeriön välillä väestönsuojien rakentamisesta alkoi ympäristöministeriön normitalkoista vuonna 2008. Rakentamisen ammattilaisten kuuleminen toteutettiin web-lomakekyselynä ja haastatteluina. Kyselyiden kohderyhmänä muodostui yksinomaan rakennusalan ammattilaisista. Asuntosuunnittelua koskevassa kysymyksessä suurin yksittäinen aiheryhmä oli väestönsuojia koskevat vaatimukset (k.a. 3,09). Väestönsuoja aiheutti 68 % vastaajien mielestä paljon tai erittäin paljon tarpeettomia kustannuksia. Ympäristöministeriön ilmoituksen mukaan (2012) normitalkoista merkittävin, rakennuskustannuksia alentava seikka oli kiistatta väestönsuojia koskeva uudistus. Kohtuuhintaisen asumisen turvaamisen välikysymyksen (VK 2/2013) käsittelyn täysistunnossa (PTK 27/2013 VP), muutama kansanedustaja käytti omassa puheenvuorossaan ympäristöministeriön normitalkoiden esille tuomaa väestönsuojien rakentamisen lopettamista.

Pelastuslain uudistuksen taloudelliset vaikutukset väestönsuojien rakentamiseen

Voidaan todeta, että väestönsuojan rakenteiden keventämisessä päästiin hallituksen esityksessä esitettyihin tavoitteisiin 10 prosentin säästöihin, joka on 8 miljoonaa euroa. Väestönsuojan laitteiden osuus koko väestönsuojan hinnasta on keskikokoisessa väestönsuojassa (66 m2) 15 %. Kantaviin rakenteisiin väestönsuojan painekuormitusten aiheuttama lisäkustannus on noin 30 %.

Väestönsuojien määrän on vähentynyt vuodessa 346 kpl, lain valmisteluissa päädyttiin 485 kappaleeseen.  Väestönsuojia rakennettiin 2000-luvulla keskimäärin 1164 kappaletta vuodessa ja vuonna 2012 haettiin rakennuslupa 819 sellaiseen rakennukseen joihin tulee väestönsuoja. Vertailu ei ole täysin aukoton, koska vuoden 2012 väestönsuojien määrä on haetut rakennusluvat. Rakennusten toteutuma saattaa olla paljon pienempi rakennusalalla vallitsevan laman johdosta. Muutokset väestönsuojien määrässä pienentävät arvion mukaan väestönsuojien rakentamisen kokonaiskustannuksia noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosittain väestönsuojien rakentamiseen käytetään nykyisin noin 60 miljoonaa euroa vuodessa, josta puolet on lisäkustannuksia.

Hallitusohjelma 2011–2015

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan ”Kehitetään kohtuuhintaisen asuntorakentamisen toteutusmahdollisuuksia. Rakentamisen laatua heikentämättä kehitetään soveltuvilta osin kaavoitus- ja rakentamismääräyksiä, joiden vaikutus on heikko ja jotka nostavat rakentamiskustannuksia. Selvitetään mahdollisuudet luopua yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta.”

Sisäasiainministeriö asetti 30.10.2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia selvitys mahdollisuudesta luopua yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta. Työryhmässä oli edustus kaikista hallituspuolueista sekä sisäasiainministeriöstä, puolustusministeriöstä ja ympäristöministeriöstä. Työryhmä sai muistion valmiiksi 31.3.2013 ja esitti kolme vaihtoehtoa.

  1. Pitäydytään voimassa olevassa lainsäädännössä
  2. Asuinrakennusten velvoitteen rajaa nostetaan
  3. Luovutaan asuinrakennusten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta

Turvallisuuskomitean lausunto

Turvallisuuskomitean käsityksen mukaan maassa tulee siten jatkossakin olla toimiva väestönsuojajärjestelmä. Turvallisuuskomitean yksimielisen käsityksen mukaan tarkoituksenmukaisinta olisi nyt säilyttää väestönsuojien rakentamisvelvollisuus nykyisen vuonna 2011 säädetyn lain mukaisena. Turvallisuuskomitea korostaa lopuksi, että yhteiskunnan turvallisuus on kokonaisuus, jossa sen kaikkien osa-alueiden tulee olla toimintakuntoiset.

pelastuslaitos_kaavio

Julkaistu kohteessa talosuojelu, Yleinen