Turvallisuustietoa

Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen yksi tehtävä on välittää turvallisuustietoutta ja kouluttaa ihmisiä toimimaan oikein ja varautumaan erilaisiin hätätilanteisiin niin arjessa kuin poikkeusoloissa.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen Varautuminen ja valmiussuunnittelu -sivut löytyvät pelastustoimen internet sivuilta.
Sivulta löytyy linkki mm.. ajantasaiseen väestönsuojelusuunnitelmaan.

Koulutuksiin pääset parhaiten mukaan liittymällä yhdistyksen jäseneksi. Jäseniä voivat olla luonnolliset henkilöt, taloyhtiöt tai yritykset.

Koostimme tähän muutamia turvallisuusvinkkejä avuksesi.

Jokainen voi varautua omassa kodissaan erilaisten onnettomuuksien ja vaaratilanteiden varalta. On hyvä miettiä etukäteen esimerkiksi:

  • Millaisia vaaratilanteita omassa kodissa saattaa kohdata?
  • Miten vaaratilanteita voisi ehkäistä?
  • Miten poistua kotoa esimerkiksi tulipalossa?
  • Osaanko antaa tarvittaessa ensiapua?

Kodin turvallisuusajattelussa varaudutaan erilaisten, arkisten ja epätavallisempien, hätätilanteiden varalta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tulipalot, tulvat, pidemmät sähkökatkokset, lähistöllä tapahtuva suuronnettomuus jne.

Kotona on hyvä olla valmiina alkusammutusvälineitä sekä riittävä kotivara.

Alkusammutustaidot ajantasalle

Kotiin on syytä varata riittävä alkusammutuskalusto, mutta kalustoa on myös osattava käyttää. Tutustu alueesi kurssitarjontaan ja käy päivittämässä alkusammutustaitosi ajantasalle.

Alkusammutuskalustolla tarkoitetaan käsisammuttimia, sammutuspeitettä, pikapalopostia ja sankoruiskua.

Katso video sammutuspeitteen käytöstä:

Kotivara auttaa äkillisissä tilanteissa

Kotivara tarkoittaa ruoan ja päivittäisten tavaroiden varaamista kotiin niin, että niitä riittää tarvittaessa useammaksi päiväksi, jopa viikoksi. Kotivaraa käytetään normaaliin tapaan päivittäisessä elämisessä ja pidetään huoli siitä, että käytetyt tarvikkeet korvataan säännöllisesti uusilla, jotta valmius säilyy.

Milloin kotivaraa tarvitaan?

Tilanteita, joissa kotivara on tarpeen, voivat olla esimerkiksi:

  • Yksinasuva henkilö sairastuu eikä kykene menemään ostoksille tai perheenjäsenen sairastuminen.
  • Yhteiskunnalliset syyt, kuten lakko, katkenneet liikenneyhteydet, laajemmat jakeluhäiriöt tavarakuljetuksissa tai laaja sähkökatkos.
  • Onnettomuus, joka aiheuttaa kauppojen sulkemisia tai ulkonaliikkumiskieltoja esimerkiksi saastumisen vuoksi.
  • Myrsky, joka vaikeuttaa liikennettä tai aiheuttaa sähkökatkoja.

Vesi on tärkein

Jos vedenjakelu keskeytyy tai vesijohtovesi saastuu, viranomaiset perustavat vedenjakelupisteitä. Onkin tärkeää, että kotoa löytyy kannellisia astioita, joissa vettä voi säilyttää ja kuljettaa. Astioiksi käyvät esimerkiksi puhtaat kannelliset ämpärit tai muoviset mehukanisterit. Kannatta huomioida veden tarve, sillä juomavettä ja muita juomia tarvitaan 16 litraa henkeä kohden viikoksi. Lisäksi vettä tarvitaan hygieniaan ja WC:n huuhteluun.

Muut välttämättömyystarvikkeet     

  • lääkkeet
  • erityisruokavalion elintarvikkeet
  • tölkinavaaja
  • radio ja paristot
  • hygieniatarvikkeet
  • vaipat yms.
  • tuorekelmut, teippi ja muovipurkit
  • taskulamppu ja paristot
  • joditabletit
  • kynttilät ja tulitikut
  • käteistä rahaa
  • lemmikkieläinten tarvikkeet
  • Onko kotona vaihtoehto sähkölämmitykselle ja paristoilla toimiva radio?

Varautuminen kotona -esite (PDF)

Pelastussuunnitelma

Kirjallinen pelastussuunnitelma vaaditaan vähintään kolmen asuinhuoneiston asuinkiinteistössä. Pelastussuunnitelma on yhteenveto taloyhtiön turvallisuusjärjestelyistä ja sisältää toimintaohjeet onnettomuuksien varalta. Pelastussuunnitelma laaditaan nimenomaan asukkaiden turvallisuutta ajatellen – ei viranomaisia varten.

Vastuu pelastussuunnitelman laadinnasta, ylläpidosta ja viestinnästä on taloyhtiöissä sen hallituksella.

Pelastussuunnitelman tehtävänä on kehittää

  • riskien tunnistamista
  • tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyä sekä
  • varautumista onnettomuustilanteisiin ja niissä toimimiseen.

Pelastussuunnitelma kannattaa tehdä itse

Pelastussuunnitelman tarkoitus on herättää asukkaat huomaamaan asuinympäristön vaaratekijät ja auttaa ehkäisemään vaaratilanteet ja vahingot. Avun saapuminen voi onnettomuustilanteissa kestää pitkään, joten taloyhtiössä on osattava toimia tehokkaasti ihmisten ja omaisuuden turvaamiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi.

Vaikka valmiit pohjat voivat auttaa pelastussuunnitelman laadintaa, on tärkeää, että pelastussuunnitelmaa ei laadita sellaisten mallien mukaan, jotka eivät sovellu rakennukseen. Paras asukas– ja kiinteistöturvallisuus saavutetaan, kun pelastussuunnittelu tehdään aidossa yhteistyössä kiinteistön asukkaiden ja toiminnanharjoittajien kanssa. Itse tekemällä keskitytään juuri kyseisen kiinteistön oleellisiin, arjen turvallisuutta palveleviin tarpeisiin. Jos pelastussuunnitelman teko ulkoistetaan, on tärkeää huolehtia suunnitelman perehdyttämisestä hallitukselle, asukkaille ja muille sitä tarvitseville.

Liity Helsingin väestönsuojeluyhdistykseen ja tule oppimaan lisää omatoimisesta varautumisesta ja kotisi turvallisuuden parantamisesta.